Avioliiton onnellisuuden tieteelliset mallit
Tieteellinen tutkimus paljastaa, että avioliiton onnellisimmat vuodet noudattavat selkeitä ja mitattavissa olevia kaavoja – usein kyseenalaistaen perinteiset oletukset ”häämatkavaiheesta” ja pitkän aikavälin rappeutumisesta.
Häämatka-aika ja varhaisvuodet
Avioliiton ensimmäiset vuodet edustavat yhtä parisuhdetyytyväisyyden keskeisistä huippukohdista. Vastavihittyjä seuraavat pitkittäistutkimukset osoittavat, että useimmat pariskunnat ylläpitävät korkeaa tai vähitellen laskevaa tyytyväisyystasoa sen sijaan, että kokisivat jyrkkiä laskuja. Vastanaineparin keskuudessa 86 % naisista ja 78 % miehistä raportoivat joko vakaata tai hitaasti laskevaa tyytyväisyyttä jyrkän laskun sijaan.
Tiedot Vuoden 2022 yleinen sosiaalitutkimus osoittaa, että yhdistelmä Avioliitto ja vanhemmuus tuottavat suurimman onnellisuusosingon, kanssa 40 % naimisissa olevista naisista, joilla on lapsia kuvailevat itseään ”erittäin onnellisiksi” verrattuna 25 % naimisissa olevista lapsettomista naisista.
Lisätutkimukset, joissa pariskuntia seurattiin avioliiton neljän ensimmäisen vuoden aikana, osoittivat, että enemmistö on erittäin tyytyväisiä, vaikka vain 14 % miehistä ja 10 % naisista kokivat klassisen ”häämatkaefektin” – huomattavan laskun alkuhuippujen jälkeen.
Myöhemmät vuodet ja tyhjän pesän aika
The tyhjän pesän vaihe merkitsee usein uutta avio-onnen ajanjaksoa. Pitkäaikaistutkimuksessa, jossa seurattiin yli 18 vuoden ajan naisia, havaittiin, että avioliittotyytyväisyys kasvaa iän myötä, varsinkin kun lapset muuttavat pois kotoa. Tyhjään pesään siirtyneet naiset kertoivat korkeampi avioliittotyytyväisyys kuin ne, jotka vielä hoitavat vanhempia kotona.
Lisätutkimukset vahvistavat, että siirtyminen tyhjään pesään korreloi merkittäviä parannuksia naisten avioliittotyytyväisyydessä, joka johtuu jaetun ajan paremmasta laadusta – eikä pelkästään suuremmasta määrästä.
Vakaus ajan kuluessa
Viimeaikaiset pitkittäistutkimukset, joissa on käytetty moderneja tilastollisia malleja, kyseenalaistavat pitkään vallinneen ”ajan myötä heikkenemisen” teorian. 20 vuoden aineistojen analyysi osoitti, että 67,6 % pariskunnista kokee vain vähän tai ei lainkaan muutoksia avioliiton tyytyväisyydessään koko avioliiton ajan. Yli 50 % vaimoista ja yli 90 % aviomiehistä raportoivat joko vakaata tai minimaalisesti laskenutta tyytyväisyyttä ensimmäisten 16 vuoden aikana.
U-muotoisen käyrän keskustelu
Aiemmat poikkileikkaustutkimukset ehdottivat U-muotoinen käyrä avioliiton onnellisuudesta – korkea alussa, matala keski-iässä ja nousussa myöhemmin. Kuitenkin pitkittäispaneelin tiedot maalaa monimutkaisemman kuvan. Joissakin tutkimuksissa U-muoto toistetaan, kun taas toisissa käytetään kiinteiden vaikutusten mallit ei löydä todisteita myöhemmästä elämänvaiheen elpymisestä, vaan sen sijaan se osoittaa yleistä asteittaista laskua kaikissa avioliiton kestoissa.
Huippuonnellisuuden jaksot
Väestöryhmien välillä naimisissa olevat ihmiset raportoivat jatkuvasti korkeammasta onnellisuustasosta kuin naimattomat, ja tämä ”avioliittopreemio” on tyypillisesti huipussaan noin 50–55-vuotiaat. Keskimääräinen onnellisuusero on edelleen huomattava – suunnilleen 30 prosenttiyksikköä korkeampi naimisissa oleville henkilöille verrattuna naimattomiin.
Tärkeää on, että pariskunnille, jotka pysyvät yhdessä aiemmista elämän haasteista huolimatta, avioliittotyytyväisyys usein paranee myöhempinä vuosina, mikä kumoaa suoraan myytin, jonka mukaan pitkäaikaiset parisuhteet väistämättä pysähtyvät tai heikkenevät.
