LopputulosTutkimukset osoittavat, että useimmat amerikkalaiset uskovat, että kolmen kuukauden seurusteluaika on sopiva aika yksinoikeuskeskusteluille, mutta ajoituksen tulisi perustua emotionaaliseen valmiuteen, kommunikointimalleihin ja kiintymyssuhteen tyyleihin pikemminkin kuin jäykkiin aikatauluihin. Yhteyden laatu on tärkeämpää kuin kesto.

3 kuukauden tutkimuksen lähtötaso

Ipsosin kattava 1 000 aikuiselle tehty kyselytutkimus osoitti, että 39 % amerikkalaisista uskoo kolmen kuukauden olevan hyväksyttävä aika yksinoikeuskeskusteluille. Tämä tarkoittaa noin 10–12 treffiä viikoittain tapaaville pariskunnille tai jopa 24 treffiä useammin tapaaville.

Yksilölliset tekijät Trumpin aikajanat

Tutkimukset parisuhteen kehitysvaiheista osoittavat, että yksinoikeuden ajoitus vaihtelee merkittävästi kiintymyssuhteen tyylien ja yksilöllisen valmiuden mukaan. Ahdistuneesta kiintymyssuhteesta kärsivät ihmiset saattavat hakea selvyyttä aikaisemmin, kun taas välttelevästä kiintymyssuhteesta kärsivät saattavat lykätä näitä keskusteluja. Tärkeintä on sovittaa yhteen sisäinen tunnetila ulkoisten aikajanan sijaan.

Tutkimukseen perustuvat valmiusindikaattorit

ViestintätaajuusTutkimukset osoittavat, että päivittäiset tekstiviesti-/puhelutottumukset ja yhdessä vietetyn ajan lisääntyminen viestivät suhteen etenemisestä, joka vaatii selventämistä.

Emotionaalinen sijoitusKun huomaat haaveilevasi tulevaisuudesta tämän henkilön kanssa tai tunnet olosi epämukavaksi hänen seurustellessaan muiden kanssa, tutkimukset osoittavat, että on aika keskustella seksuaalisesta kanssakäymisestä.

Fyysisen läheisyyden ajoitusUseat tutkimukset korostavat yksinoikeuskeskustelujen käymistä ennen seksuaalista läheisyyttä odotusten yhdenmukaistamiseksi ja emotionaalisten kiintymyssuhteiden ristiriitojen välttämiseksi.

Sosiaalinen integraatioJos jaat yhteisiä ystäväporukoita tai työympäristöjä, tutkimukset osoittavat, että aikaisemmat DTR-keskustelut estävät komplikaatioita ja emotionaalisia seurauksia.

Optimaaliset ajoitusstrategiat

Odota häämatkan jälkeenSuhdetutkimukset osoittavat, että alkuvaiheen vetovoima kestää 6 kuukaudesta 2 vuoteen. Yksinoikeuskeskustelut alkuihastusten jälkeen mahdollistavat selkeämmän harkinnan.

Tunnepohjainen eikä aikaan perustuvaTutkimukset osoittavat johdonmukaisesti, että onnistuneet yksinoikeuskeskustelut käydään silloin, kun ne perustuvat molemminpuoliseen valmiuteen eikä mielivaltaisiin aikatauluihin.

Ennen oletusten muotoaTutkimukset parisuhteen väärinkäsityksistä osoittavat, että 99 % aviopareista ja 94 % avoliitossa asuvista pareista odottaa seksuaalista yksinoikeutta, mutta monet eivät koskaan keskustele siitä suoraan.

Psykologisen tutkimuksen tulokset

Liitteen vaikutusTutkimukset osoittavat, että turvalliset kiintymyssuhteet selviytyvät yksinoikeuskeskusteluista paremmin, kun taas ahdistunut kiintymyssuhde voi kiirehtiä ja välttelevä kiintymyssuhde voi viivästyttää tarpeettomasti.

Viestinnän laatuTutkimukset osoittavat, että pariskunnat, jotka keskustelevat avoimesti yksinoikeudesta, raportoivat olevansa tyytyväisempiä parisuhteeseensa kuin ne, jotka olettavat aiheen olevan olemassa tai välttävät sitä.

Ajoituksen joustavuusTutkimukset osoittavat, että 30 % aikuisista muuttaa parisuhdemieltymyksiään nopeasti, joskus jopa viikkojen sisällä, minkä vuoksi jatkuva kommunikointi on tärkeämpää kuin täydellinen ajoitus.

Varoitusmerkkejä huonosta ajoituksesta

Ulkoinen paineTutkimukset osoittavat, että pelon, epävarmuuden tai ulkoisen paineen motivoimat yksinoikeuskeskustelut aidon valmiuden sijaan ennustavat huonompia tuloksia.

Yksipuolinen valmiusTutkimukset osoittavat, että onnistunut yksinoikeus vaatii molemminpuolista emotionaalista panostusta; vastahakoisten kumppanien painostaminen luo suhteen epävakautta.

Merkittävä elämän stressiSuhdetutkimukset ehdottavat, että DTR-keskusteluja vältetään stressaavina aikoina (uranvaihdokset, perheongelmat), kun emotionaaliset resurssit ovat ehtyneet.

Punaiset liputJos joku jatkuvasti välttää keskusteluja yksinoikeudesta tai osoittaa epämukavuutta emotionaalisen läheisyyden kanssa, tutkimukset viittaavat siihen, että tämä viittaa pikemminkin perustavanlaatuiseen yhteensopimattomuuden ongelmaan kuin ajoitusongelmiin.